Category
Menneet näyttelytARS Häme: Anna-Kaisa Haanaho, Kirsi Jokelainen, Johannes Kangas, Satu Kiuru, Riitta Kopra ja Minttu Saarinen 18.7.-11.8.2024
18.7.-11.8.2024
Kahvilagalleria, 1. kerros, vapaa pääsy
ARS Hämeen yhteisnäyttely tuo Tampereelle laajan taiteellisen kokonaisuuden, kun Anna-Kaisa Haanaho, Kirsi Jokelainen, Johannes Kangas, Satu Kiuru, Riitta Kopra ja Minttu Saarinen esittelevät teoksiaan Muutos.art-taidetalon Kahvilagalleriassa.
Anna-Kaisa Haanaho työskentelee keramiikan parissa perinteisin ja kokeellisin tekniikoin. Haanaho työskentelee intuitiivisesti ja kokeilevasti leikkien saven mahdollisuuksilla. Hänen suuri inspiraation lähteensä onkin usein materiaalipohjainen kokeilu. Teoksissa Haanaho kuvaa erilaisia jälkiä, jäljen jättämisen tapoja ja muutosprosesseja.
Näyttelyn SICCITAS-sarjan veistokset ovat saaneet inspiraationsa suomalaisesta metsästä, kesän yleisestä kuivuudesta ja kuivuudessa halkeilevista sienistä. Teokset on poltettu japanilaistyyppisessä Anagama-uunissa puulla vuosien 2021–2023 aikana. Teosten pintastruktuuriin ja itse valmistettuihin lasitteisiin on hyödynnetty muun muassa kotimaista kaoliinia Kainuusta, riisituhkaa Japanista sekä omenapuun tuhkaa mummolan saunanpesästä.
Kirsi Jokelaisen maalaukset ovat aina ainakin osin esittäviä ja hänen teostensa aiheet ovat arjen pieniä asioita.
Näyttelyssä on esillä Jokelaisen ilmapallomaalauksia julistamassa erilaisia asioita hetkellisesti. Mitä kukin pitää tärkeänä? Mukana on myös karkkipaperi ja makkarankuoret, roskaa ja katoavaista. Merkitys löytyy ehkä eletyistä hetkistä.
www.arshame.fi/cv/kirsijokelainen.pdf
Johannes Kangas käsittelee teoksissaan ihmistä ja aikaa sekä tekoja ja seurauksia. Hän pohtii yhteiskuntaa tilana, jossa vallitsee liian usein epätasa-arvo.
Viime aikoina hän on työskennellyt pyhien tilaan rakentuvien teoskokonaisuuksien sekä torsosarjan parissa, joka on sekatekniikalla toteutettujen kangasveistosten sarja.
”Epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta torso nousee. Torsoissa pitsi, vaaleanpunainen, love, kukat sekä muut materiaalit väenvängällä kietoutuvat päällimmäiseksi”.
www.painters.fi/wp-content/uploads/2015/12/kangas.cv_.pdf
Satu Kiurun teoksissa toistuvat usein ajan ja yksinäisyyden kokemuksen teemat, jotka ovat elämän peruskysymyksiä ja joita hän pohti jo lapsena. Pääosin videon ja valokuvan keinoin näitä aihepiirejä käsittelevä taiteilija päätyy joskus myös piirtämään ja maalaamaan.
Aika on tärkeä elementti niin hänen teostensa rakentumisessa kuin niiden sisällössä – kronologinen aika vaihtuu usein psykologiseen ajankulun tunteeseen tai sen vääristymään. ”Olen aina ollut kiinnostuneempi visuaalisesta änkytyksestä kuin teknisesti täydellisestä suorituksesta. Sattuma ja virheet antavat tilaa tiedostamattoman toiminnalle”.
Kiurun loppusuoralla oleva taiteellinen väitöstutkimus tarkastelee tätä tiedostamattoman ja kuvataiteellisen prosessin kohtaamista.
www.satukiuru.com
Riitta Kopran työt liittyvät usein luontoon ja luontosuhteeseen sekä mystisyyteen, muistiin ja muistoihin. Teoksissaan hän käyttää useita kuvanveiston materiaaleja, kuten pronssia, terästä ja erilaisia luonnonmateriaaleja. Materiaaleilla on teoksissa tärkeitä merkityksiä.
Näyttelyssä on esillä teoksia vuosilta 2022–2024. Teoksissa ilmenevät tekstit eivät ole Kopran itsensä keksimiä, vaan ne ovat hänen lapsensa viisivuotiaana metsässä samoillessa kertomia lausahduksia, jotka taiteilija on kirjoittanut ylös.
Minttu Saarinen työstää teoksissaan suomalaisen kansanuskon yhtymäkohtia nykypäivään. Hän käsittelee aiheitaan sekä maalauksen tekniikoin että valmistamalla pieniä esineitä kierrätysmateriaalista, karvasta ja glitteristä. Saarisen teoksille ominaista on runsaat täyteläiset värit, vaikeidenkin aiheiden käsittely huumorin keinoin sekä ristiriidat julkisen ja salatun välillä.
Näyttelyssä esillä olevan karjalanpiirakoista koostuvan teoksen Piirakkaportaalin taustalla on piirakoiden syötävän esikuvan lisäksi suomalainen kansanperinne. Naisen sukuelimillä oli nimittäin vahvoja taikavoimia, jotka liittyivät porttiin maailmojen välillä, portaaliin, jonka kautta muun muassa ihmisen sielu kulki lapseen. Näin ollen sillä oli voima antaa elämä ja naisella yhteys toiseen maailmaan.
”Taikavoimia oli portaalin lisäksi vulvan alueella. Kunnioitettavina naisina pidettiin nimittäin pyllyttäjiä, jotka heiluttivat paljasta alapäätään metsälle ja näin suojelivat karjaa ja kotia petoeläimiltä sekä pahoilta hengiltä. Naisen sukuelimiä esittäviä taikaesineitä käytettiin kodeissa, koruina sekä vaatteiden kirjonnassa. Esineet aseteltiin pyhän esineen tavoin usein ovien päälle, jolloin ovesta kuljettaessa esine jakoi taikavoimansa, vitun voiman, kulkijalle ja samalla suojeli taloa.”
Ars-Häme ry perustettiin 1970-luvulla edistämään kuvataidetta Hämeessä ja ajamaan taiteilijoiden ammatillisia etuja Hämeessä. Ars-Häme ry toimii edelleen ammattikuvataiteilijoiden järjestönä taiteen ja taiteilijan aseman edistämiseksi. Taide ja taiteilijat ovat toiminnan ytimessä, yhteisöllistä ja yhteiskunnallista työtä ja vaikuttamista tehdään jäsenten ehdoilla.
Ars-Häme ry hallinnoi kahta taiteilijatilaa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä ja vuokraa niistä edullisia työhuoneita taiteelliseen työskentelyyn. Taidekasarmi Hämeenlinnassa ja Välittäjä 3 Riihimäellä tarjoavat yhteisöinä monipuolisia mahdollisuuksia poikkitaiteellistenkin projektien toteuttamiseen.
